Ilmanvaihto – mistä ilmanvaihdon ongelmat johtuvat?

Ilmanvaihto vaikuttaa suoraan kodin sisäilman laatuun, asumismukavuuteen sekä rakenteiden kuntoon. Kun ilmanvaihto toimii oikein, puhdas korvausilma tulee hallitusti sisään, ilma kulkee huoneiden läpi ja kostea tai epäpuhtauksia sisältävä poistoilma poistuu ulos. Ongelmat syntyvät usein silloin, kun korvausilmaa ei tule riittävästi, poisto ei toimi oikein, venttiilit ovat tukossa tai järjestelmän säädöt eivät vastaa asunnon todellista käyttöä.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä ilmanvaihto tarkoittaa käytännössä, mistä yleisimmät ongelmat johtuvat ja milloin ilmanvaihdon toiminta kannattaa tarkistaa.

Tärkeimmät asiat ilmanvaihdosta

• Ilmanvaihto poistaa käytettyä ilmaa ja tuo tilalle puhdasta korvausilmaa.
• Ilman pitää kulkea hallitusti oleskelutiloista kohti poistoventtiileitä.
• Korvausilmaventtiileitä ei kannata sulkea, koska korvausilmaa tarvitaan jatkuvasti.
• Yleisimmät ongelmat johtuvat ilmavirran esteistä, vääristä säädöistä tai puutteellisesta huollosta.
• Huono ilmanvaihto näkyy arjessa esimerkiksi tunkkaisuutena, kosteutena, vetoisuutena ja hajuina.
• Ilmanvaihto voi olla myös liian kovalla, jos asuntoon syntyy liian suuri alipaine.
• Painovoimainen ja koneellinen ilmanvaihto toimivat eri tavalla, mutta molemmat tarvitsevat toimivat ilmavirrat.
• Ongelman syy kannattaa selvittää ensin, jotta ilmanvaihtoa voidaan parantaa oikeilla toimenpiteillä.

Mitä ilmanvaihto tarkoittaa käytännössä?

Ilmanvaihto tarkoittaa sitä, että sisäilmasta poistetaan jatkuvasti kosteutta, hajuja, hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia, ja tilalle tuodaan puhdasta korvausilmaa. Käytännössä toimiva ilmanvaihto pitää sisäilman raikkaana, ehkäisee kosteuden kertymistä ja auttaa suojaamaan rakennuksen rakenteita. Kyse ei siis ole pelkästä ikkunan avaamisesta, vaan hallitusta ilmankierrosta, joka toimii taustalla vuorokauden ympäri. Kuten olemme kirjoittaneet artikkelissamme, toimiva ilmanvaihto on prosessi, joka takaa jatkuvan ja hallitun ilmankierron.

Miten ilma liikkuu asunnossa?

Ilma liikkuu asunnossa yleensä puhtaammista tiloista kohti likaisempia ja kosteampia tiloja. Käytännössä korvaus- tai tuloilmaa tuodaan esimerkiksi makuuhuoneisiin ja olohuoneeseen, josta se kulkee siirtoilmana ovien alta kohti keittiötä, pesutiloja ja wc:tä. Näistä tiloista ilma poistuu poistoilmaventtiilien tai hormien kautta ulos.

Asunnossa täytyy olla riittävä reitti korvausilmalle, jotta poistoilma ei vedä ilmaa rakenteiden, postiluukun tai viemäreiden kautta. Korvausilmaventtiiliä ei yleensä kannata sulkea kokonaan, vaan sen tulisi olla auki tai vähintään säädettynä niin, että ilma pääsee vaihtumaan. Käytännössä ilmanvaihto toimii kolmen vaiheen kautta: korvausilma tulee sisään, kulkee huoneiden läpi ja poistuu kosteista sekä epäpuhtauksia tuottavista tiloista. Alla kerromme yksityiskohtaisemmin ilmanvaihdon vaiheista.

Korvausilma tulee sisään venttiilien kautta

Korvausilma tulee asuntoon hallitusti korvausilmaventtiilien kautta. Venttiileitä voi olla esimerkiksi ikkunoiden yhteydessä, ulkoseinässä tai erillisissä tuloilmaratkaisuissa. Kun venttiilit pidetään auki ja puhtaina, asunto saa riittävästi uutta ilmaa ilman, että korvausilma alkaa kulkea hallitsemattomia reittejä pitkin.

Ilma liikkuu huoneiden läpi kohti poistoventtiileitä

Kun korvausilma on tullut sisään, sen pitäisi kulkea oleskelutiloista kohti poistoilmareittejä. Ilma siirtyy huoneesta toiseen esimerkiksi ovien alla olevien rakojen tai siirtoilmareittien kautta. Jos sisäovet ovat liian tiiviitä tai ilmankierto estyy, ilmanvaihto voi heikentyä ja osa tiloista jäädä tunkkaiseksi.

Poistoilma poistuu kylpyhuoneesta ja keittiöstä

Poistoilma johdetaan ulos yleensä tiloista, joissa syntyy kosteutta, hajuja ja epäpuhtauksia. Tällaisia tiloja ovat erityisesti kylpyhuone, wc, keittiö ja vaatehuone. Kun poisto toimii oikein, kosteus ei jää pitkäksi aikaa sisäilmaan tai rakenteisiin, ja asuntoon syntyy hallittu ilmavirta puhtaammista tiloista kohti poistopisteitä. Lue täältä, kuinka sijoitat poistoilmaventtiilit oikein.

Mistä korvausilma tulee asuntoon?

Korvausilman kuuluisi tulla asuntoon hallitusti korvausilmaventtiilien, tuloilmaventtiilien tai ikkunarakenteeseen asennettujen venttiilien kautta. Nämä sijoitetaan yleensä makuu- ja oleskelutiloihin, joista ilma pääsee kulkemaan kohti keittiön, kylpyhuoneen ja WC:n poistoilmakanavia. Jos korvausilmaa ei tule riittävästi venttiilien kautta, sitä voi alkaa virrata hallitsemattomasti esimerkiksi rakenteiden, ikkunarakojen tai postiluukun kautta.

Mitkä ovat yleisimmät ilmanvaihto-ongelmat?

Yleisimmät ongelmat liittyvät siihen, ettei ilma pääse kulkemaan asunnossa hallitusti sisään, huoneiden läpi ja ulos. Ilmanvaihdon toimintaan vaikuttavat muun muassa järjestelmän tyyppi, huolto, säädöt ja korvausilman riittävyys.

Kirjoitimme rintamamiestalon ilmanvaihtoa käsittelevässä artikkelissa siitä, kuinka ongelmia aiheuttavat usein puuttuvat tai tukitut korvausilmaventtiilit, liian tiiviit väliovet sekä väärin toimivat poistoilmareitit. Ongelmat voivat näkyä tunkkaisena ilmana, vetoisuutena, hajuina, kosteutena tai heikkona yöaikaisena ilmanvaihtona. Alla avattuna yleisimmät ilmanvaihto-ongelmat.

1. Korvausilmaa ei tule riittävästi

Jos asuntoon ei tule riittävästi korvausilmaa, poistoilma joutuu vetämään ilmaa sisään vääristä paikoista, kuten rakenteiden, erilaisten rakojen, postiluukun tai jopa viemäreiden kautta. Korvausilman pitäisi tulla hallitusti venttiilien eikä rakenteiden kautta.

2. Poistoilma ei pääse poistumaan oikein

Poistoilman tehtävä on viedä kosteutta, hajuja ja epäpuhtauksia ulos erityisesti keittiöstä, kylpyhuoneesta ja wc-tiloista. Jos poistoventtiilit, hormit tai kanavat eivät toimi oikein, ilma jää seisomaan sisälle. Tämä voi tuntua tunkkaisuutena, kosteuden hitaana kuivumisena sekä hajujen leviämisenä muihin tiloihin.

3. Asuntoon syntyy liian suuri alipaine

Liian suuri alipaine syntyy usein silloin, kun poistoilmaa viedään ulos enemmän kuin asuntoon tulee korvausilmaa. Tällöin asunto alkaa imeä ilmaa hallitsemattomista reiteistä. Tämä voi tuoda sisälle epäpuhtauksia esimerkiksi rakenteista, lattialiitoksista tai muista vuotokohdista, mikä heikentää sisäilman laatua.

4. Ilmanvaihto tuntuu vedolta

Veto ei aina tarkoita, että ilmanvaihto olisi liian tehokas. Usein kyse on siitä, että korvausilma tulee sisään väärästä paikasta, liian kylmänä tai liian suurella nopeudella. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa vedon tunnetta voidaan vähentää sijoittamalla korvausilmaventtiilit oikein ja valitsemalla tarkoitukseen sopivat venttiilit.

5. Ilma ei vaihdu makuuhuoneessa yön aikana

Makuuhuoneen ilmanvaihto voi olla puutteellinen, jos tilassa ei ole toimivaa korvausilmaventtiiliä tai ilma ei pääse poistumaan huoneesta eteenpäin. Ongelma korostuu yöllä, kun huoneessa oleskellaan pitkään ovi suljettuna. Riittävä ilmankierto vaatii sekä korvausilman tulon että siirtoilmareitin esimerkiksi oven alta.

6. Kosteus jää kylpyhuoneeseen ja pinnoille

Jos kylpyhuoneen poisto ei toimi kunnolla, suihkun ja peseytymisen aiheuttama kosteus jää pinnoille tavallista pidemmäksi aikaa. Tämä voi näkyä kosteutena peileissä, seinissä, saumoissa ja katossa. Pitkittynyt kosteusrasitus lisää riskiä hajuille, mikrobikasvulle ja rakenteiden vaurioitumiselle, joten poiston toiminta kannattaa tarkistaa ajoissa.

7. Hajut leviävät huoneesta toiseen

Hajujen leviäminen kertoo usein siitä, että ilman kulkusuunta ei ole hallittu. Oikein toimivassa ilmanvaihdossa ilma kulkee puhtaammista tiloista kohti keittiötä, WC:tä ja kylpyhuonetta. Jos poisto ei vedä tai korvausilma puuttuu, hajut voivat jäädä kiertämään asuntoon tai siirtyä huoneesta toiseen.

8. Venttiilit on tukittu tai säädetty väärin

Tukitut tai väärin säädetyt venttiilit ovat yksi tavallisimmista ilmanvaihto-ongelmien syistä. Korvausilmaventtiili saatetaan sulkea vedon tunteen takia, mutta tällöin koko ilmanvaihdon tasapaino heikkenee. Myös poistoilmaventtiilien säätöihin ei pitäisi koskea sattumanvaraisesti, koska pienikin muutos voi vaikuttaa koko asunnon ilmavirtoihin.

9. Ilmanvaihtokone käy liian kovalla tai liian pienellä teholla

Koneellisessa ilmanvaihdossa ongelmia voi syntyä sekä liian pienestä että liian suuresta tehosta. Liian pieni teho jättää ilman tunkkaiseksi ja kosteuden sisälle asuntoon. Liian suuri teho taas voi lisätä alipainetta, vedon tunnetta ja energiankulutusta. Siksi ilmanvaihtokoneen asetusten pitäisi vastata asunnon käyttöä ja asukasmäärää.

10. Kanavat, suodattimet tai venttiilit ovat likaiset

Likaiset suodattimet, venttiilit ja kanavat heikentävät ilmanvaihdon toimintaa ja voivat huonontaa sisäilman laatua. Kun ilma ei pääse kulkemaan suunnitellusti, järjestelmä voi toimia tehottomasti tai epätasaisesti. Kanavien puhdistus ja suodattimien vaihto ovat tärkeä osa toimivaa ilmanvaihtoa.

Mistä tietää, että ilmanvaihto ei toimi oikein?

Ilmanvaihto ei toimi oikein silloin, jos sisäilma tuntuu jatkuvasti tunkkaiselta, kosteus jää pinnoille, hajut leviävät huoneesta toiseen tai makuuhuoneen ilma ei raikastu yön aikana. Myös huurtuvat ikkunat, heikko veto venttiileissä ja lisääntynyt päänsärky tai tukkoisuus voivat kertoa riittämättömästä ilmanvaihdosta. Aihetta käsittelevässä artikkelissamme asia tiivistetään näin:

“Huonon ilmanvaihdon tunnistaa usein oireista, jotka toistuvat päivästä toiseen.”

Siksi oireisiin kannattaa reagoida ajoissa, ennen kuin ongelma vaikuttaa asumismukavuuteen tai rakenteisiin.

Mistä tietää onko asunnossa yli- vai alipaine?

Asunnon yli- tai alipainetta ei voi päätellä varmasti pelkän tunteen perusteella, vaan se selviää luotettavimmin paine-eromittauksella. Merkkejä voi kuitenkin havaita arjessa: liian suuri alipaine voi tuntua vetona ja vetää ilmaa sisään raoista, rakenteista tai postiluukusta. Ylipaine taas voi painaa kosteaa sisäilmaa rakenteisiin.

WHO:n sisäilmaohjeissa todetaan, että tavallisissa rakennuksissa ilmanvaihto suunnitellaan yleensä neutraaleihin paineolosuhteisiin, mutta tuuli, lämpötilaerot sekä rakennuksen tiiviys vaikuttavat paine-eroihin.

Voiko ilmanvaihto olla liian kovalla?

Kyllä, ilmanvaihto voi olla liian kovalla, jos poistoilmaa poistuu enemmän kuin asuntoon saadaan hallitusti korvaus- tai tuloilmaa. Artikkelissamme on tiivistetty asia hyvin:

“Jos poistoilmanvaihto toimii liian suurella teholla, se voi aiheuttaa vedon tunteen asuntoon.”

Tällöin asunto voi muuttua liian alipaineiseksi, mikä lisää vetoa, kuivattaa sisäilmaa ja voi vetää epäpuhtauksia sisään rakenteiden kautta.

Ilmanvaihtoa voi tehostaa hetkellisesti esimerkiksi suihkun, ruoanlaiton tai suuren henkilömäärän aikana, mutta jatkuva tehostus ei ole aina oikea ratkaisu. Tärkeintä on, että ilmanvaihto on säädetty rakennukseen, järjestelmään ja käyttöön sopivaksi. Alla kolme ilmanvaihdon tehoon liittyvää seikkaa.

Liian suuri alipaine rasittaa rakenteita

Liian suuri alipaine voi aiheuttaa sen, että asunto imee korvausilmaa hallitsemattomista reiteistä, kuten rakenteiden raoista, alapohjasta tai porraskäytävästä. Samalla sisäilmaan voi kulkeutua epäpuhtauksia ja hajuja. Pitkään jatkuessaan väärä paine-ero voi lisätä myös rakenteisiin kohdistuvaa kosteus- ja ilmavuotoriskiä.

Sisäilma kuivuu ja veto lisääntyy

Jos ilmanvaihto käy jatkuvasti liian suurella teholla, sisäilma voi tuntua kuivalta ja vetoisalta erityisesti talvella. Ongelma korostuu, jos tuloilma tai korvausilma tulee sisään kylmänä, väärästä kohdasta tai liian suurella nopeudella. Tällöin ilmanvaihto voi tuntua epämukavalta, vaikka ilma teknisesti vaihtuisi.

Ilmanvaihto tarvitsee oikeat säädöt

Ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa hallitusti silloin, kun kosteutta, hajuja tai epäpuhtauksia syntyy tavallista enemmän. Jatkuvan täystehon sijaan tärkeämpää on tarkistaa venttiilien, suodattimien, ilmamäärien ja ilmanvaihtokoneen asetukset. Oikein säädetty järjestelmä vaihtaa ilmaa riittävästi ilman turhan suurta vetoa, melua tai liian suurta alipainetta.

Mitä tapahtuu, jos ilmanvaihto ei toimi oikein?

Jos ilmanvaihto ei toimi oikein tai se ei ole lainkaan päällä, sisäilmaan alkaa kertyä kosteutta, hajuja, pölyä ja muita epäpuhtauksia. Tämä voi ilmetä tunkkaisena hajuna, raskaana huoneilmana, huurtuvina ikkunoina ja kosteuden viipymisenä kylpyhuoneessa tai keittiössä. Kun ilma ei vaihdu riittävästi, epäpuhtaudet ja kosteus jäävät sisälle.

Pitkään jatkuessaan ongelma voi heikentää asumismukavuutta, lisätä oireilua ja kasvattaa
rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta.

Mikä on ilmanvaihdon ja ilmastoinnin ero?

Ilmanvaihto ja ilmastointi tarkoittavat eri asioita, vaikka molemmat vaikuttavat sisäilman laatuun ja asumismukavuuteen. Ilmanvaihdon tehtävä on vaihtaa sisäilmaa: käytetty ilma poistetaan ja tilalle tuodaan raikasta ulkoilmaa. Kuten VTS Groupin artikkelissa kirjoitetaan:

”Ilmanvaihto on ilman käsittelyjärjestelmä, jonka tehtävänä on huolehtia ilman jatkuvasta vaihtumisesta.”

Ilmastointi taas ei ensisijaisesti vaihda ilmaa, vaan muuttaa sisäilman ominaisuuksia, kuten lämpötilaa, kosteutta ja puhtautta. Hyvä ilmanvaihto on siis rakennuksen perustoiminto, kun taas ilmastointi liittyy enemmän sisäolosuhteiden säätämiseen.

Miten painovoimainen ja koneellinen ilmanvaihto eroavat?

Ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi vaikuttaa siihen, miten ilma liikkuu asunnossa ja miten hyvin ilmanvaihtoa voidaan hallita. Suomessa yleisimmät ratkaisut ovat painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Suurin ero liittyy siihen, liikkuuko ilma luonnollisten paine-erojen vai puhaltimien avulla.

llmanvaihtotapa	Miten se toimii?	Tyypilliset kohteet	Hyödyt	Mahdolliset haasteet
Painovoimainen ilmanvaihto	Ilma liikkuu sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron sekä tuulen aiheuttamien paine-erojen avulla. Korvausilma tulee venttiileistä ja poistoilma nousee hormeja pitkin ulos.	Vanhemmat omakotitalot, rintamamiestalot ja vanhat kerrostalot	Yksinkertainen rakenne, ei puhaltimia, vähän teknisiä osia	Toiminta vaihtelee sään mukaan, kesällä ilmanvaihto voi heikentyä, korvausilman saanti on usein puutteellista
Koneellinen poistoilmanvaihto	Poistoilmapuhallin imee ilmaa ulos esimerkiksi kylpyhuoneesta, wc:stä ja keittiöstä. Korvausilman pitää tulla sisään venttiilien kautta.	1960–1990- lukujen talot ja monet taloyhtiöt	Poistoilma liikkuu tasaisemmin kuin painovoimaisessa järjestelmässä	Liian tehokas poisto voi aiheuttaa alipainetta, jos korvausilmaa ei tule riittävästi
Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto	Sekä tuloilmaa että poistoilmaa ohjataan koneellisesti. Usein järjestelmässä on myös lämmöntalteenotto.	Uudemmat omakotitalot, kerrostalot ja energiatehokkaat rakennukset	Ilmamääriä voidaan hallita tarkasti, tuloilma voidaan suodattaa ja lämmöntalteenotto parantaa energiatehokkuuta	Vaatii säännöllistä huoltoa, suodattimien vaihtoa ja oikeat säädöt.

Yksinkertaistettuna: painovoimainen ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmavirtaukseen, kun taas koneellinen ilmanvaihto käyttää puhaltimia ilman liikuttamiseen. Koneellinen järjestelmä on yleensä helpommin säädettävä, mutta se vaatii myös enemmän huoltoa. Painovoimainen ilmanvaihto voi toimia hyvin, kunhan korvausilmareitit, poistohormit ja siirtoilmareitit ovat kunnossa.

Miten Ilmakas auttaa sisäilmaongelmissa?

Ilmakas auttaa sisäilmaongelmissa selvittämällä ensin, mistä sisäilmaongelmat johtuvat. Palveluihimme kuuluvat sisäilmamittaus, maksuton ilmanvaihdon kartoitus, Ilmakas™-ilmanvaihtoremontti, ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmanvaihdon huolto. Näiden avulla ongelman syy voidaan paikantaa ja valita kotiin sopiva korjaustapa. Avaamme palveluitamme alla muutamalla lauseella.

Sisäilmamittaus kodin ilman laadun selvittämiseen

Sisäilmamittaus sopii tilanteeseen, jossa halutaan numeroihin perustuvaa tietoa kodin ilman laadusta ja ilmanvaihdon toiminnasta. Mittauksessa seurataan muun muassa asunnon lämpötilaa, ilmankosteutta, hiilidioksidia, TVOC-yhdisteitä ja radonpitoisuutta. Mittaus auttaa tunnistamaan, onko kyse ilmanvaihdon puutteesta vai muusta sisäilmaan vaikuttavasta tekijästä.

Maksuton ilmanvaihdon kartoitus ongelmien paikantamiseen

Maksuton ilmanvaihdon kartoitus on hyvä seuraava askel, jos kotona epäillään ilmanvaihto-ongelmaa, mutta syy ei ole vielä selvä. Kartoituksessa selvitetään ilmanvaihdon todellinen kunto ja arvioidaan, mitä toimenpiteitä sen parantaminen vaatii.

Ilmakas™-ilmanvaihtoremontti painovoimaisen ilmanvaihdon parantamiseen

Ilmakas™-ilmanvaihtoremontti on tarkoitettu erityisesti vanhoihin taloihin, joissa painovoimainen ilmanvaihto ei enää toimi kuten pitäisi. Remontissa ilmanvaihtoa voidaan parantaa esimerkiksi korvausilman, poistoilman, venttiilien ja säätöjen osalta ilman, että koko järjestelmää tarvitsee välttämättä uusia koneelliseksi. Tämä on nopea tapa parantaa ilmanvaihtoa.

Ilmanvaihtokanavien puhdistus epäpuhtauksien poistamiseen

Ilmanvaihtokanavien puhdistus auttaa silloin, kun kanaviin, venttiileihin tai ilmanvaihtokoneeseen on kertynyt pölyä ja epäpuhtauksia. Likainen kanavisto voi heikentää ilmanvaihdon tehoa ja vaikuttaa sisäilman laatuun. Puhdistus varmistaa, että ilma pääsee kulkemaan esteettä ja järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla.

Ilmanvaihdon huolto järjestelmän toiminnan varmistamiseen

Ilmanvaihdon huolto varmistaa, että järjestelmä toimii oikein myös puhdistusten ja remonttien välillä. Huollossa voidaan tarkistaa esimerkiksi venttiilit, suodattimet, ilmavirrat, poistoilman toiminta ja mahdolliset säätötarpeet. Huollolla varmistetaan, että ilmanvaihto toimii optimaalisesti ja sisäilma pysyy puhtaana.

Kuinka usein ilmanvaihtokanavat pitäisi puhdistaa?

Ilmanvaihtokanavien puhdistusväli riippuu rakennuksesta, ilmanvaihtojärjestelmästä ja siitä, kuinka paljon järjestelmään kertyy pölyä ja epäpuhtauksia. Omakotitaloissa ilmanvaihtokanavat puhdistetaan yleensä noin5–10 vuoden välein, kun taas taloyhtiöissä sopiva väli on noin 5 vuotta. Ilmanvaihtokanavien puhdistus kannattaa tehdä aiemmin, jos ilma tuntuu tunkkaiselta, pölyä kertyy paljon tai ilmanvaihto toimii epätasaisesti.

Miten ilmanvaihdon toimivuus voidaan tarkistaa?

Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan tarkistaa seuraamalla arjen merkkejä ja tarvittaessa mittaamalla sisäilman laatua. Hyviä havaintoja ovat jo aiemmin mainittuja esimerkkejä, kuten vaihtuuko ilma makuuhuoneessa yön aikana, kuivuuko kylpyhuone normaalisti tai vetävätkö poistoventtiilit oikein.

Sisäilman laadun mittauksella voidaan selvittää muun muassa lämpötilaa, ilmankosteutta, hiilidioksidia ja muita sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Jos ilma tuntuu jatkuvasti tunkkaiselta tai kosteus jää pinnoille, ilmanvaihdon tarkempi kartoitus on järkevää.

Ilmanvaihdon kanssa ongelmia? Ota yhteyttä Ilmakkaaseen

Onko kotonasi tunkkainen haju, vedon tunnetta, huurtuvia ikkunoita, hitaasti kuivuva kylpyhuone tai tunne siitä, ettei ilma vaihdu kunnolla? Tällöin ongelma voi liittyä ilmanvaihtoon.

Autamme Ilmakkaalla selvittämään, johtuuko tilanne puutteellisesta korvausilmasta, vääristä säädöistä, likaisista kanavista vai järjestelmän toimintahäiriöstä. Kun syy paikannetaan oikein, ilmanvaihtoa voidaan parantaa oikeilla toimenpiteillä ilman turhia korjauksia. Jos epäilet ilmanvaihto-ongelmaa, ota meihin yhteyttä!

Lähteet

VTS – What is the difference between ventilation and air conditioning?
National Library of Medicine – WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould
Ilmakas – Ikkunatuuletus ja ilmanvaihto
Ilmakas – Painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilien sijoitus
Ilmakas – Rintamamiestalon ilmanvaihto – Tyypilliset ongelmat ja niiden korjaaminen
Ilmakas – Painovoimainen ilmanvaihto – Kestävä asuminen ja energiatehokkuus
Ilmakas – Ilmanvaihtokanavien puhdistus: mitä, milloin ja miksi?
Ilmakas – Riittämätön ilmanvaihto – Oireet ja 7 kysymystä sisäilmasta
Ilmakas – Mistä vedon tunne asunnossa johtuu?
Ilmakas – Sisäilmatutkimus – Hinta ja 8 tärkeintä asiaa
Ilmakas – Sisäilman laadun mittaus – 6 tärkeintä kysymystä