Valikko Sulje

Sisäilma ja radon – ilmanvaihdon tehostaminen on tärkein keino torjua radonia

Radon aiheuttaa paljon ongelmia sellaisissa suomalaisissa kodeissa, jotka sijaitsevat radon-alueilla ja joiden ilmanvaihto ei toimi riittävän hyvin. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää selvästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tutkimusten mukaan Suomessa noin 300 ihmistä sairastuu keuhkosyöpään vuosittain radonille altistumisesta, mikä tekee radonista toisiksi suurimman keuhkosyövän aiheuttajan tupakoinnin jälkeen. Siksi sisäilma ja radon eivät todellakaan sovi yhteen.

Asunnon radonpitoisuuden voi määrittää vain mittaamalla ja mittauksen ajankohdaksi suosittelemme syyskuun ja toukokuun välistä aikaa, koska silloin radon-pitoisuudet ovat korkeimmillaan. Teemme kuitenkin mittauksia ympäri vuoden, sillä myös kesämittauksista voi päätellä jo paljon.

Mitä radon on?

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Radonia syntyy uraanin hajoamisen välituotteena maankuoressa ja kaikessa kiviaineksessa. Kaasumaisena aineena se liikkuu helposti maaperässä, josta myrkyllinen radon nousee ilmakehään, veteen sekä rakennuksiin. Talon alla olevasta maaperästä nouseva radonkaasu kulkeutuu perustuksissa ja lattiassa olevien rakojen kautta sisäilmaan.

Radon ongelman korjaamiseen ilmanvaihtoremontti on ensisijainen keino. Toimivan ilmanvaihdon on todettu pudottavan olennaisesti radonarvoja. Useiden asiakkaidemme radon-ongelma on tullut kuntoon ilmanvaihtoremontilla.

Täältä pääset lukemaan kokemuksia asiakkaidemme kertomina.

Mikäli asut radonalueella, onkin tärkeää varmistaa ilmanvaihdon toimivuus. On paikkoja, joihin on välttämätöntä asentaa toimivan ilmanvaihdon lisäksi radonpumput tai radonimuri pitoisuuksien pienentämiseksi. Usein kuitenkin toimiva ilmanvaihto riittää ongelman korjaamiseen. Radon-ongelmaa ei voi havaita aistinvaraisesti ja ainoa keino varmistua rakennuksen puhtaudesta on mitata sen radonpitoisuudet.

Virallisen radonmittauksen sekä kattavan tietopaketin löydät Säteilyturvakeskuksen nettisivuilta.

Mitkä ovat sisäilman radonpitoisuuden raja-arvoja?

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ionisoivasta säteilystä mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää raja-arvoa 300 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3).  Uusissa asunnoissa (2004-) radonpitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää arvoa 200 Bq/m3.

Radonpitoisuus vaihtelee yleensä merkittävästi kesä- ja talviaikaan. Radonpitoisuus talvella on keskimäärin noin 10 prosenttia korkeampi kuin pitoisuuden vuosikeskiarvo. Talvella mitattu pitoisuus ylittää 240 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3), on arvioitu vuosikeskiarvo yli 200 Bq/m3. Vastaavasti jos pitoisuus talvella ylittää 480 Bq/m3, on vuosikeskiarvo yli 400 Bq/m3. Radonpitoisuuden vuosikeskiarvo lasketaan radonmittauskaudella (1.9.-31.5.) saadusta tuloksesta  kertomalla tulos luvulla 0,9.

Vanhan asunnon omistajan tulisi ryhtyä toimenpiteisiin sisäilman radonpitoisuuden pienentämiseksi silloin, kun asunnon radonin vuosikeskiarvo ylittää arvon 200 Bq/m3. Suomessa pientalojen radonpitoisuuksien keskiarvo on noin 121Bq/m3. Tarkemmat toimenpiteet sisäilman radonpitoisuuden vähentämiseksi on esitetty ympäristöministeriön ja Säteilyturvakeskuksen julkaisemissa oppaissa. (stuk.fi)

Mikäli vanhan asunnon radonpitoisuus ylittää arvon 200 Bq /m3, on kuitenkin suositeltavaa ryhtyä kevyisiin toimenpiteisiin pitoisuuden alentamiseksi.

Radonia esiintyy harjualueilla koko Suomessa ja radonriski on olemassa kaikissa maanvaraisissa ja kellarillisissa asunnoissa. Liitteenä olevassa karttapohjassa on esitetty Suomessa esiintyviä radonpitoisuuksia.

Kuva. Pientaloasunnot, joissa radonpitoisuus on ylittänyt 200 Bq/m2. (Lähde: STUK)
Pientaloasunnot, joissa radonpitoisuus on ylittänyt 200 Bq/m2. (STUK)

Sisäilma ja radon – Miten ilmanvaihto auttaa ongelman selättämisessä?

Ilmanvaihdolla on kriittinen rooli sisäilman radonpitoisuuksien pienentämisessä. Jos asut radon-alueella, niin sisäilmasta hyvin todennäköisesti löytyy radonia. Pienet määrät eivät kuitenkaan ole haitallisia, ja paras keino pienentää radonpitoisuutta on toimiva ilmanvaihto. Radon-ongelmaa esiintyy erityisesti, jos kotisi painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto toimii väärin.

Kun ilmanvaihtosi toimii oikein, niin sisäilmaan kulkeutuu vähemmän radonia, minkä lisäksi se kulkeutuu nopeammin ulos. Kuvitellaan tilanne, että kotisi poistoilmanvaihto toimii liian tehokkaasti, joten kotiisi muodostuu liian suuri alipaine. Tällöin ilmaa tulee korvausilmaventtiilien lisäksi mm. talon rakenteiden läpi. Silloin talosi käytännössä ”imee” radonia pohjarakenteiden kautta sisälle. Kun korvausilmaventtiileiden toimintaa tehostetaan, niin alipainetta ei synny, eikä talon tarvitse imeä sisälle tulevaa korvausilmaa rakenteiden läpi, koska ilma tulee nyt korvausilmaventtiileiden kautta.

Tällainen sisäilman radonpitoisuutta laskeva toimenpide on esim. ilmanvaihdon hallittu tehostaminen sekä selvien ja helppojen ilmavuotokohtien tiivistäminen. Korvausilman lisääminen on ensimmäinen ratkaisu radonpitoisuuden vähentämiseksi.

Jos siis haluat selvittää kotisi radonpitoisuuden, niin ainut tapa on kutsua meidät maksuttomalle kartoituskäynnille. Käynti kestää 1-2 h, se on täysin maksuton eikä sido sinua mihinkään.

Tilaa maksuton kartoitus täältä jo tänään.