Valikko Sulje

Asuinrakennusten ilmanvaihtojärjestelmät vertailussa

Asuinrakennusten ilmanvaihtojärjestelmät voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: painovoimaiseen ilmanvaihtoon, koneelliseen poistoilmanvaihtoon sekä koneelliseen ilmanvaihtoon. Mikään näistä ei ole suoraan toistaan parempi, vaan talon rakennustekniset ominaisuudet sekä ikä vaikuttavat asiaan paljon.

Kaikilla ilmanvaihtojärjestelmillä on myös sama tehtävä: Asuinrakennuksen ilman tulee vaihtua normaaliolosuhteissa noin kerran kahdessa tunnissa. Ilmanvaihdon korjaustoimenpiteitä tehdään usein samanaikaisesti rakennuksen tiiviyskorjausten kanssa. Kun rakennusta tiivistetään, niin samalla rakennuksen ilmanvaihto muuttuu ja päinvastoin. Ilmanvaihdon hyvän toiminnan ja iv:n säätämisen edellytyksenä on riittävän tiivis talo.

Ilmanvaihdon tarkoitus

Ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda talon sisälle raitista ja puhdasta ilmaa sekä kuljettaa talosta ulos epäpuhtaudet, hiilidioksidi ja talossa tuotettu liiallinen kosteus. Kosteutta syntyy esimerkiksi hengittämisestä, ruoan laitosta ja peseytymisestä. Puutteellinen ilmavaihto on useimmiten syynä asuintalojen huonoon sisäilmaan. Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa myös rakenteiden kosteusvaurioita ja hajuhaittoja.

Ilmanvaihdon tulee olla aina päällä ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta. Sinun tulee myös huolehtia, että korvausilma tulee korvausilmaventtiileistä, eikä rakenteiden läpi. Jos ilma tulee rakenteiden läpi, hengitysilmaan kulkeutuu villapölyä, hajuja sekä mikrobeja, jotka aiheuttavat talon asukkaissa eri asteisia sisäsäilmaoireita.

Myös ilmanvaihdon poisto tulee olla järjestetty hallitusti poistoilmakanavia pitkin, ei yläpohjan tai seinärakenteiden läpi.

Muista, että niin paljon kuin talosta poistetaan ilmaa, niin paljon sitä vaihdetaan. Korvausilma tulee tilalle sieltä, mistä se helpoiten pääsee. Jos se ei pääse sisään korvausilmaventtiileistä, se löytää kyllä tiensä talon rakenteiden läpi. Se ei ole hyvä asia.

Ilmanvaihtoventtiilien sijoittaminen

Tuloilmaventtiilit (eli korvausilmaventtiilit) tulee sijoittaa oleskelutiloihin, makuuhuoneisiin ja löylyhuoneeseen. Keskimäärin venttiilejä tulee olla 1 venttiili / 20m2 tai vähintään 1 venttiili / huone.

Poistoilmaventtiilit asennetaan seuraaviin tiloihin: keittiö (liesituuletin), WC, vaatehuoneet, pesuhuone ja löylyhuone. Kaksikerroksisissa taloissa poistoilmanvaihto asennetaan myös yläkertaan, mieluiten poistoilmahormiin.

Kiinnipidettävien väliovien alla tulee olla noin 2 cm:n väli rakennuksen toimivan ilmanvaihdon varmistamiseksi. (huoneet, joissa on pelkkä yksi tulo- tai poistoilmaventtiili)

Ilmanvaihtoa on myös huollettava säännöllisesti – samalla tapaa kuin pyörää tai autoa. Paraskaan auto ei pysy parhaana, jos sitä ei huolla. Tuloilmaventtiileiden suodattimet on vaihdettava vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä siitepölykauden jälkeen ja syksyllä ennen talven tuloa. Poistoilmaventtiilit tulee puhdistaa pari kertaa vuodessa. Iv-kanavistot tulisi puhdistaa 5-10 vuoden välein.

Kun huollat ilmanvaihtojärjestelmän vuosittain omatoimisesti, se toimii jatkuvasti parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue täältä, kuinka merkittäviä parannuksia ilmanvaihdon tehostamisella on saatu aikaan.

Erilaiset ilmanvaihtojärjestelmät vertailussa

Käydään seuraavaksi läpi kolme erilaista ilmanvaihtojärjestelmää. Miten ne toimivat ja millaisiin taloihin ne sopivat parhaiten?

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta perustuu sisä- ja ulkoilman välisen lämpötilaeron aiheuttamaan hormivaikutukseen sekä tuulen aiheuttamaan paineeseen. Lisäksi painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan vaikuttavat kaikki laitteet ja koneet, joita käytetään ilman vaihtamiseen (esim. liesituuletin). Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta vaihtelee merkittävästi eri vuodenaikoina. Talvella ilmanvaihto voi olla liiankin voimakasta ja kesällä merkittävästi alle suositusten. Painovoimainen ilmanvaihto on ollut yleisin iv-järjestelmä taloissa 1980-luvulle saakka. Oikeaoppisilla säädöillä, tehostamisella ja huollolla painovoimainen ilmanvaihto on kuitenkin erittäin toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.

Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun talon lattiarajassa on tyypillisesti noin -1…-2 Pa:n alipaine, kun sisällä on noin 20°C ja ulkona noin 0°C lämpötila. Lattiatason alipaineeseen vaikuttaa merkittävästi rakennuksen korkeus, tuuli ja ulkoilman lämpötila. Lattiatason alipaine kasvaa tuulen voimistuessa, rakennuksen korkeuden kasvaessa sekä ulkoilman lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle. Siksi tuloilmaventtiilien säätöjen tulee olla oikein, ettei alipaine kasva liikaa ja aiheuta vedon tunnetta. Oikean paineen saat selville helpoiten maksuttoman kartoituskäynnin avulla.

Tuloilmaventtiilit asennetaan pääsääntöisesti ulkoseinien ylälaitaan. Venttiileitä on useita erilaisia malleja ja niiden toiminnassa on merkittäviä eroja. Esim. karmiventtiilien käyttöä emme suosittele matalissa painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivissa taloissa, koska karmiventtiilit tarvitsevat kohtuuttoman suuren alipaineen toimiakseen. Korvausilman saannin kannalta on oleellista, että tuloilmaratkaisu tuo mahdollisimman helposti ja miellyttävästi raikkaan tuloilmailman sisälle suodatettuna.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta.

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen

Painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen tarkoittaa tuloilmalaitteiden ja/tai poistoilmalaitteiden käyttöä.

Tuloilmalaitteiden käyttö on lisääntynyt korvausilmaratkaisuna voimakkaasti. Tuloilmalaitteiden toiminta soveltuu painovoimaisen korvausilman tehostamiseen hyvin, ja niitä suunnitellaan paljon sisäilmaongelmallisten asuntojen korvausilman tehostamiseen. Tuloilmalaitteita on tarjolla myös tuloilmaa lämmittäviä laitteita, jotka esilämmittävät korvausilman. Tällainen menetelmä vähentää merkittävästi kylmän korvausilman aiheuttamia haittoja, kuten vedon tunnetta ja energiankulutusta. Se soveltuu ennen kaikkea tiloihin, joissa ei ole lämmitystä.

Painovoimaista ilmanvaihdonpoistoa tehostetaan esim. poistoilmaventtiilin tilalle asennettavalla poistoilmalaitteella. Tällaisissa tapauksissa ilmanvaihtoa kutsutaan usein hybridiratkaisuksi. Esimerkiksi pesuhuoneen ja WC:n poistoilmanvaihdon tehostaminen on usein perusteltua kosteustunnistimella varustetuilla poistopuhaltimilla. Nämä laitteet ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja niiden käyntiääni on hyvin hiljainen. Poiston tehostamiseksi katolle voidaan asentaa poistoilmahormin päähän vedonparantaja. Vedonparantajia käytettäessä poistoilmanvaihto tehostuu tuulen vaikutuksesta.

Tyypillisesti poistoilman tehostusta tarvitaan esim. peseytymisen ja saunomisen yhteydessä ja näissä tapauksissa kosteudentunnistimella varustetut poistoilmalaitteet toimivat paremmin. Poistoilmalaitteita käytettäessä poistoilmaputkisto täytyy mennä omalla putkella katolle saakka ja siihen ei saa olla yhteydessä muita venttiileitä, jotta se toimii oikein. Putkiston tiiviyteen ja eristämiseen tulee kiinnittävää huomiota, jotta rakenteisiin ei synny kosteusvaurioita.

Voit lukea painovoimaisesta ilmanvaihdosta enemmän tästä kattavasta artikkelistamme.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellinen poistoilmanvaihto on yleinen ratkaisu 1970–1990-luvulla rakennetuissa taloissa. Nykyisin myös vanhempia painovoimaisia ilmanvaihdolla toimivia rakennuksia on tehostettu koneellisilla poistoilmanvaihdoilla.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa rakennuksen sisältä imetään koneellisesti sisäilmaa poistoilmakanavia pitkin ulos. Poistoilman imu tuotetaan tyypillisesti joko:

  • yläpohjaan asennetulla kanavapuhaltimella
  • rakennuksen katolle lisätyllä huippuimurilla
  • liesituulettimen yhteydessä olevalla talotuulettimella.

Tuloilma saadaan taloon korvausilmaventtiileillä, juuri niin kuin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Korvausilmaratkaisuina voidaan käyttää samankaltaisia tuloilmaventtiileitä, mutta niiden merkitys kasvaa entisestään, koska talossa on koneella toimiva imu. Mikäli koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetusta talosta puuttuu oikein toimivat tuloilmaventtiilit, ne on asennettava välittömästi. Koneellinen poisto imee tehokkaasti sisäilmaa ulos, joten puhtaan korvausilman järjestäminen on tärkeää.

Väärin käytettynä, huollettuna ja säädettynä koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa merkittäviä sisäilmaongelmia asuntoihin, koska silloin tuloilma tulee talon rakenteiden läpi korvausilmaventtiilien sijaan.

Myös poistoilmamäärää tulee säätää kelien ja tarpeen mukaisesti. Erityisen tärkeää on, että varmistat korvausilman saannin myös talviaikaan. Osa korvausilmaventtiileistä sulkeutuu automaattisesti talvella tuloilmaventtiilissä olevan termostaatin avulla. Tällaisessa ratkaisussa on riskinä, että huippuimuri imee ilmaa talosta pois jatkuvasti, mutta korvausilmaventtiilit menevät kiinni ja sulkevat hallitut korvausilmareitit. Tämän seurauksen ilmaa imetään talon sisälle mahdollisten riskirakenteiden, seinärakenteiden, lattialiitosten, pistorasioiden ja pahimmillaan viemärin kautta. Näiden kautta tulevat epäpuhtaudet ja mikrobit aiheuttavat merkittävän määrän asuinrakennusten sisäilmaongelmista.

Koneellisen poistoilmanvaihdon toiminta.

Painovoimaisen ilmanvaihdon ja koneellisen poistoilmanvaihdon kohdalla ilmanvaihdon toimivuus korostuu erityisesti radon-alueilla. Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla, niin kotisi radonpitoisuudet voivat nousta huolestuttavan paljon raja-arvojen yli aiheuttaen kasvavaa keuhkosyöpäriskiä. Toimiva ilmanvaihto on tehokkain keino laskea kodin radonpitoisuuksia.

Koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetussa talossa lattiarajassa on tyypillisesti noin -5…-10 Pa:n alipaine, kun sisällä on noin 20°C ja ulkona noin 0°C lämpötila. Lattiatason alipaineeseen vaikuttaa lisäksi aina osittain myös rakennuksen vaipparakenteen yli lämpötilaeron vaikutuksesta syntyvä paine-ero.

Lukuvinkki: Kodin ilmanvaihdon opas.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Uudistaloihin asennetaan pääsääntöisesti koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tässä järjestelmässä poistoilman lisäksi myös tuloilma tuodaan sisälle koneellisesti tuloilmakanavia pitkin. Ilmanvaihtokone hoitaa rakennuksen ilmanvaihdon, jolloin suoraan seinärakenteen läpi meneviä korvausilmaventtiileitä ei tyypillisesti tarvita. Ilmanvaihtokoneessa tuloilma suodatetaan ja esilämmitetään, joten vedontunne vähenee merkittävästi. Ilmanvaihtokoneisiin on tyypillisesti järjestetty lämmöntalteenotto. Se tarkoittaa sitä, että poistoilmalla lämmitetään kylmempää tuloilmaa.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on yleisin ilmanvaihtojärjestelmä vuoden 2000 jälkeen rakennetuissa omakotitaloissa. Ilmanvaihtokoneen ja -kanavistojen asentaminen edellyttää aina erillisen ilmanvaihtosuunnitelman. Vanhoja taloja remontoidessa on hyvä muistaa, että tällaisen iv-järjestelmän suunnittelu ja asentaminen on aina rakennusluvan vaativa hanke. Se on myös hyvin suuritöinen (kallis), eikä se usein edes sovi vanhaan taloon ilman, että taloon tehdään paljon muita remontteja, jotta talosta tulee riittävän tiivis.

Koneellisen ilmanvaihdon toiminta.

Koneellista ilmanvaihtoa käytettäessä talon tulee olla riittävän ilmatiivis. Ilmatiiviyden varmistamiseksi lähes kaikkiin uudistaloihin tehdään ilmatiiviysmittaus, jolla voidaan todeta rakenteiden riittävä tiiviys.

Rakennusmääräyksissä on ohjeistettu, että rakennuksen ilmatiiviys tulee olla riittävän hyvä, (tiiviys luku alle 1), jotta koneellista tulo-poistoilmavaihtoa voidaan käyttää turvallisesti. Rakennuksen riittävällä ilmatiiviydellä pyritään säästämään energiaa, varmistamaan rakenteiden kosteustekninen toiminta sekä estetään epäpuhtauksia ja villanpölyjen pääsy sisäilmaan.

Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla varustetussa talossa on lattiarajassa tyypillisesti lievä -2…-5 Pa:n alipaine.

Vanhojen talojen ilmanvaihtoa suunniteltaessa on aina huomioitava myös talon olemassa oleva iv-järjestelmä, rakennuksen rakenteet sekä rakennuksen ilmatiiviys. Vanhat talot ovat yleensä erittäin epätiiviitä (tiiviysluku 8-12) ja niiden saaminen riittävän tiiviiksi koneellista ilmanvaihtoa varten on yleensä erittäin työlästä ja kallista. Tämän vuoksi koneellinen ilmanvaihto on erittäin harvoin järkevä ja kustannustehokas vaihtoehto vanhojen talojen ilmanvaihtojärjestelmäksi.

Kuten huomaat, eri ilmanvaihtojärjestelmät sopivat eri taloihin. Ei ole yhtä ja parasta järjestelmää.

Tärkeä huomio jokaiselle lukijalle ilmanvaihtojärjestelmistä!

Markkinoilla on tänä päivänä useita erilaisia ilmanvaihtojärjestelmiä, joita markkinoidaan ja käytetään virheellisesti painovoimaisella ja koneellisella poistoilmanvaihdolla varustettujen talojen ilmanvaihdon parantamiseen. Huomioi eri järjestelmiä vertaillessasi, että esim. erilaiset lämmöntalteenotolla varustetut ilmanvaihtojärjestelmät ovat pääsääntöisesti rinnastettavissa koneelliseen ilmanvaihtoon. Näitä markkinoidaan virheellisesti myös painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisuina.

Mikäli tarjotun ilmanvaihtoratkaisun toimivuus asuntoonne mietityttää, niin varmista asia kuntasi rakennusvalvonnasta, älä palveluntarjoajalta. Jos palveluntarjoaja on laitevalmistajaan sidonnainen toimija, niin tottakai he tarjoavat aina omaa ratkaisuaan, vaikka se ei olisi taloosi paras ratkaisu.

Meidän toimittamamme ja asentamat ilmanvaihtoratkaistut ovat ensisijaisesti aina olemassa olevan ilmanvaihtojärjestelmäsi parantamista. IV-ratkaisumme on luvitettu rakennusvalvonnan toimesta, eli ne täyttävät olemassa olevat määräykset ja hyvän rakennustavan asettaman vaatimukset.

Emme ole laitevalmistajista tai laitteista sidonnainen toimija, vaan tarjoamme sinulle niitä laitteita tai menetelmiä, mitkä meidän mielestämme soveltuvat sinun taloosi parhaiten. Parhaaseen lopputulokseen pääsemme, kun huomioimme talosi rakennustekniset ominaisuudet sekä sinun omat toiveesi.

Tilaa maksuton ilmanvaihdon kuntokartoitus niin tarkastetaan teidän kodin ilmanvaihto. Suunnitellaan yhdessä, miten saisimme siitä vielä paremman! Teemme tällä hetkellä myös etäkartoituksia, joista voit tiedustella lisää Joonakselta tai laittamalla viestiä tämän lomakkeen kautta.

Etäkartoituksista vastaa:

Joonas Sivula, 044 7677177