Valikko Sulje

Talo haisee kostealla ilmalla – Mistä se johtuu?

Mistä johtuu, että talo haisee kostealla ilmalla? Entä mitä se kertoo ilmanvaihtosi toimivuudesta? Lue tämä artikkeli, niin tiedät!

Hajut ovat haihtuvia kaasumaisia aineita tai pieniin ilmassa oleviin vesipisaroihin liuenneita aineita. Kuivassa ilmassa ei ole vesipisaroita, joihin hajuaineet voisivat liota. Siksi talo haisee kostealla ilmalla, mutta ei niinkään kuivalla ilmalla. Vanhojen talojen hajuongelmat ovat hyvin yleisiä kostealla ilmalla riippumatta talon ilmanvaihtojärjestelmästä.

Säätilat vaikuttavat eri ilmanvaihtojärjestelmiin eri tavoin.

  • Kokonaan koneellisiin iv-järjestelmiin ja etenkään uusiin, tiiviisiin taloihin keliolosuhteet eivät juurikaan vaikuta.
  • Koneellinen poistoilmanvaihto toimii myös melko vakaasti keleistä riippumatta.
  • Painovoimainen ilmanvaihto toimii kostealla säällä hieman heikommin, koska sateisella säällä vallitsee matalapaine. Matalapaineen myötä vanhojen talojen ilmanvaihtuvuus on hyvin vähäistä, jolloin sisäilman laatu heikkenee nopeasti. Tuuli vaikuttaa osaltaan painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan, pääasiassa tehostaen sitä.

Kesäaikaan Suomen kosteusolosuhteet ovat ihanteelliset. On vain muutamia lämpimiä päiviä, jolloin ilmankosteus voi tuntua epämiellyttävän korkealta. Tällaiset päivät ajoittuvat yleensä loppukesään tai alkusyksyyn, jolloin on sateista ja lämmintä.

On hyvä ymmärtää, että ulkoilman kosteudella on oleellinen vaikutus myös sisäilman kosteuteen. Kostealla kesäkelillä talon sisälle tuleva korvausilma on luonnollisesti valmiiksi merkittävästi kosteampaa kuin kuiva pakkasilma talvella. Yleensä ulkoilman kosteus on sisäilman kosteutta pienempi. Sisäilman kosteudesta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten sisäilman suhteellista kosteutta (RH %).

Kylmä ilma pystyy sitomaan vähemmän kosteutta kuin lämmin ilma eli kylmän ilman vesipitoisuus on pieni. Tämä tarkoittaa, että vaikka ilman suhteellisen kosteuden arvo eri lämpötiloissa olisi sama, ei ilmassa oleva vesipitoisuus ole yhtä suuri.

Samat lainalaisuudet pätevät sisä- ja ulkoilmaan. Sisäilman kosteus on siis ulkoilman ja sisällä tuotetun kosteuden summa.

Sisäilmankosteus = ulkoilmankosteus + sisällä tuotettu kosteuslisä

Kosteuslisää tuottaa kaikki sisätiloissa oleskelu hengittämisestä, ruoan laitosta ja peseytymisestä lähtien.

Kolme pääsyytä tuntemukseen, että talo haisee kostealla ilmalla:

  1. Kosteaan ilmaan liukenee enemmän hajuaineita
  2. Ilmaa vaihtuu hitaammin, jolloin kosteassa ilmassa olevat mikrobit muodostavat hajuja. Ilmanvaihdon toimiessa oikein hajut ja mikrobit poistuvat ulos, eivätkä jää elämään hengitysilmaan.
  3. Ilmaa poistetaan enemmän kuin tuodaan hallitusti sisään. Kun ilmaa ei tule riittävästi korvausilmaventtiileiden kautta sisään, niin sateen kosteuttamaa ilmaa päätyy rakenteiden läpi sisälle. Rakenteiden epäpuhtauksiin lisätty ilmakosteus voi tuoda hajuja enemmän esiin.

Mihin se viittaa, jos talo haisee kostealla ilmalla?

Sisäilmassa havaittuihin poikkeuksellisiin hajuihin tulee kiinnittää riittävää huomiota. Hajut voivat olla peräisin useista eri lähteistä esim. mikrobi- tai kosteusvauriosta. Useimmiten hajuongelmat ovat kuitenkin seurausta puutteellisesta ilmanvaihdosta.

Taloissa, joissa on puutteellisesti järjestetty ilmanvaihto, korvausilma tulee osittain hallitsemattomasti epäpuhtauksia sisältävien rakenteiden läpi. Ilmassa voi olla tästä syystä sekä kosteutta että rakenteista vapautuvia epäpuhtauksia (esim. villan pölyt). Hajut eivät kuitenkaan ole ainoa merkki huonosta sisäilmasta, sillä sisäilman laatu voi olla erittäin huono ja sisältää paljon epäpuhtauksia, vaikka sisäilmassa ei havaita poikkeuksellisia hajuja. Lue täältä lisää tyypillisistä sisäilmaongelman oireista.

Talvella ilma voi olla hyvin kuivaa, koska taloa lämmitetään ja ulkoa tuleva korvausilma on kuivaa. Liian kuiva sisäilma voi yhtä lailla aiheuttaa asukkaille terveyshaittoja, vaikka mitään hajuja ei ilmenisi. Tällöin on tarpeen kosteuttaa ilmaa. Tähän apua saa mm. ilmankostuttimilla. Yleinen syy liian kuivaan sisäilmaan on väärin säädetty tai liian tehokas ilmanvaihto, joka kuivattaa sisäilmaa tarpeettomasti erityisesti talviaikaan.

Kuinka hajuongelman voi korjata?

Suurin osa talojen hajuongelmista on korjattavissa parantamalla tai tehostamalla ilmanvaihtoa. Siksi ensisijainen korjaustoimenpide on varmistaa talon ilmanvaihdon toiminta. Mikäli hajuongelmat eivät poistu ilmanvaihtoa parantamalla, on syytä tutkia hajunaiheuttajaa tarkemmin. Mikäli rakenteisiin on kehittynyt jo kosteusvaurio, tämä on korjattava välittömästi.

Ilmanvaihtoa parantaessa kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

Ilman poistaminen ulos talosta:

  • Asumisterveysasetuksen ohjeistuksen mukaan koko talon ilma tulisi vaihtaa kerran kahdessa tunnissa. Tämän arvon saavuttaminen etenkin kesäaikaan voi edellyttää ilmanvaihdon tehostamista.
  • Se määrä ilmaa, joka poistuu talostasi ilmanvaihdon myötä, tulee myös sisälle. Jos korvausilmaa ei pääse tulemaan riittävästi korvausilmaventtiileiden kautta, niin silloin ilma tulee talon rakenteiden läpi tuoden pölyä, mikrobeja ja hajuja hengitysilmaan.
  • Ilmaa tulee poistaa ensisijaisesti tiloista, joissa tuotetaan kosteutta tai epäpuhtauksia, kuten WC, pesuhuone ja keittiö.

Hallitun korvausilman tuottaminen sisälle:

  • Korvausilmaventtiili tulee löytyä jokaisesta makuu- ja oleskelutilasta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että huoneen jokaista 20 neliötä kohden tulee olla yksi korvausilmaventtiili.
  • Hallittu korvausilma voidaan toteuttaa usealla eri menetelmällä. Läheskään kaikki menetelmät eivät sovellu sinun taloosi, joten paras järjestelmä löytyy vain kartoituskäynnin kautta.
  • Oikein toteutettu korvausilma ei aiheuta kylmän ja vedon tunteita
  • Tuloilma on hyvä suodattaa ja suodattimet tulee vaihtaa vähintään 2 krt/vuosi, jotta sisäilman laatu säilyy hyvänä.

Siirtoilmanvaihto:

  • Mikäli haluat pitää väliovia kiinni, niin ilman liikkuminen eri huoneiden välillä tulee varmistaa.
  • Oven alla tulee olla 15-20mm ilmarako. Vaihtoehtoisesti ilmankulku voidaan varmistaa oven läpi erilaisten siirtoilmasäleiden tai läpivientien avulla.

Tarkempaa (ja tärkeää) tietoa ilmankosteudesta

Ilmankosteus ilmoitetaan yleensä suhteellisena kosteutena. (RH%) Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä määrästä, joka tietyssä lämpötilassa voi olla ilmassa tiivistymättä vedeksi. Ulkoilmassa kylmän ilman suhteellinen kosteus voi olla 100 %. Kun kylmä ilma lämpenee sisälle tullessaan, ilman suhteellinen kosteus pienenee. Absoluuttinen kosteus on vähemmän käytetty yksikkö (g/m3). Tämä arvo kertoo todellisen vesimäärän, joka on sitoutuneena yhteen kuutioon ilmaa.

Uusimmassa Asumisterveys-asetuksessa ei säädetä tarkkoja suhteellisen kosteuden raja-arvoja. Huoneilman kosteus voi vaihdella lyhytkestoisesti ulkoilman kosteudesta ja rakennuksessa harjoitetusta toiminnasta riippuen hyvinkin paljon. Tämän seurauksena voi syntyä tarve kostuttaa tai kuivattaa huoneilmaa. Huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena on aiemmin ollut 20–60 %. Lisäksi on todettu, että tämän kaltaisen olosuhteiden saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä, eikä näistä arvoista poikkeamista voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Toisaalta kylminä pakkasjaksoina huoneilman 60 % suhteellinen kosteus aiheuttaa jo suuren mikrobikasvun riskin rakenteiden sisäpintojen kylmimmissä kohdissa.

Sisäilman kosteutta tuleekin arvioida suhteellisen kosteuden lisäksi myös kosteuslisänä. Kosteuslisällä tarkoitetaan sisätiloissa syntyvää lisäkosteutta (esimerkiksi hengitys, suihkussa käynti, ruoan laitto tai pyykin kuivatus) ulkoilmaan verrattuna. Mikäli kosteuslisä on enemmän kuin noin 3-4 g/m³, mikrobikasvun riski rakenteissa ja niiden pinnoilla nousee. Tämä voidaan todentaa vain kartoituskäynnin avulla.

Sisäilman kosteuden tavoitearvot määräytyvät sen perusteella, että liian kuivassa ilmassa ihmiset kokevat hengitysteiden limakalvojen, silmien sidekalvojen ja ihon kuivumista. Liiallinen kosteus taas voi aiheuttaa rakenteissa mikrobikasvua ja rakennevaurioita.

Asioiden ymmärtämisestä on usein vielä pitkä matka toimivaan ilmanvaihtoon. Tämän vuoksi suunnittelemme ja toteuttamme kokonaisvaltaisia iv-ratkaisuja ilmanvaihtosi parantamiseksi. Tilaa ilmanvaihdon kartoitus ja keskustellaan asiasta lisää.

Lue asiakkaidemme kokemuksista täältä.

Maksuttoman kartoituskäynnin on hyödyntänyt yli 10 000 kotitaloutta

Jos talosi haisee kostealla ilmalla, niin se on selvä merkki siitä, ettei jokin asia toimi ilmanvaihdossasi. Syy voi johtua useista eri asioista, minkä takia helpoin keino selvittää ilmanvaihtosi todellinen kunto, on kutsua meidät maksuttomalle kartoituskäynnille.

Tilaa maksuton ilmanvaihdon kuntokartoitus niin tarkastetaan kotisi ilmanvaihdon tilanne. Suunnitellaan yhdessä, miten saisimme siitä vielä paremman! Et sitoudu mihinkään.

Teemme tarvittaessa myös etäkartoituksia puhelimitse, joten kysy etäkartoituksista lisää tilaamalla kartoitus tai soittamalla Joonakselle.

Meidän toimittamamme ja asentamamme ilmanvaihtoratkaistut ovat ensisijaisesti olemassa olevan IV-järjestelmäsi parantamista, oli se sitten painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. IV-ratkaisumme on luvitettu rakennusvalvonnan toimesta, joten ne täyttävät olemassa olevat määräykset ja hyvän rakennustavan asettaman vaatimukset.

Emme ole laitevalmistaja- tai laitesidonnaisia. Siksi käytämme niitä laitteita tai menetelmiä, jotka soveltuvat sinun asuntoosi parhaiten.

Etäkartoituksista vastaa:

Joonas Sivula, 044 7677177